Mustakeltainen joulutervehdys

Yleisurheilutoimenjohtaja Antti Leskinen kokoaa yhteen vuoden 2020 ja toivottaa kaikille mustakeltaisille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2021.

Vuosi 2020 tulee jäämään historian kirjoihin. Se muistetaan Korona-viruksesta ja kaikesta siihen liittyvästä; suosituksista, rajoituksista ja peruutuksista. Tai etäisyyksistä, käsideseistä ja maskeista. Karanteenit, etätyöt ja -koulut ovat tulleet tutuiksi, kuten myös omatoimiharjoittelu poikkeavilla harjoituspaikoilla. Monille jää vuodesta päällimmäisenä mieleen taloudellinen ja henkinen ahdinko ja epävarmuus. Tämä on ollut poikkeuksellinen vuosi meille kaikille, joten ei olisi totuudenmukaista jättää näitä asioita mainitsematta vuotta 2020 käsittelevässä katsauksessa. Silti, pian päättyvän vuoden aikana tapahtui paljon muutakin. Vaikka viruksella oli vaikutuksensa moneen asiaan, on mielestäni tärkeää käydä vuotta läpi muutenkin kuin koronan kautta.

Vuosi 2020 on ollut allekirjoittaneelle ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi, kun olen töissä Turun Urheiluliitossa. Erityisen iloinen olen siitä, miten Paavo Nurmen stadionilla sijaitsevalla seuramme toimistolla on löydetty hyvä yhteinen sävel ja tekemisen meininki. Toimistopäällikkö Riitta Hyvärinen on korvaavamaton seuran monien juoksevien asioiden taustalla. Riitalla on iso rooli kilpailuiden ja tapahtumien vapaaehtoisvastaavana ja hallinnon pyörittäjänä laskutuksesta jäsenrekisterin hallintaan ja moniin muihin tehtäviin siltä väliltä. Vastuuntuntoinen ja asialleen omistautunut nuorisovalmennuspäällikkö Camilla Nakolinna vastaa 13-vuotiaiden ja nuorempien toiminnasta ja on kenties jo nyt miettimässä, mistä löydetään osaavat ja innostavat vetäjät ensi kesän lopulla aloittavalle uudelle nuorimpien ryhmälle, tai ketkä valitaankaan seuraotteluiden joukkueisiin. Sekä Riitta että Camilla ovat osa-aikaisia työntekijöitä, vaikka sitä ei heidän työpanoksestaan aina uskoisi. Molemmat laittoivat itsensä todella likoon seuramme puolesta viime kesänä. KIITOS teille vielä tätäkin kautta.

Kesällä saatiin seuramme kannalta myös ikävämpiä uutisia, kun pitkäaikainen valmennuspäällikkömme Jani Ratia siirtyi kohti uusia työtehtäviä. Kiitos Janille vuosien pitkäjänteisestä työstä seuramme eteen ja menestystä tulevaan. Valmennuspäällikön työnkuva on ollut laaja ja tärkeä eikä ajankohta irtisanoutumiselle ollut helpoin mahdollinen, mutta emme silti halunneet hätiköidä Janin työn paikkaajan rekrytoinnissa. Loppukesäksi Janin tehtävät jaettiin toimiston väen kesken ja selvisimme kohtuullisen hyvin ainakin niin sanotuista pakollista asioista, joukkueiden valinnoista ja kilpailumatkojen järjestelyistä. Myös uusi harjoituskausi saatiin käyntiin ilman lisävoimia, mutta tammikuun alusta tilanne tulee muuttumaan Tuomas Laaksosen astuessa tiimiimme päätoimiseksi valmentajaksi. Tuomaksen työnkuvaan kuuluu valmennustehtävien lisäksi valmennustoiminnan organisoimista ja kehittämistä. Tästä kokonaisuudesta on luettavissa lisää erillisessä aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa sivuillamme.

Urheilullisesti vuosi osoitti selkeää eteenpäin menoa. Jo vuoden ensimmäinen merkittävä tapahtumamme, hallikauden legendaariset OP-viestit tammikuun lopussa, oli upea taidonnäyte sekä kilpailuorganisaatiolta että urheilijoiltamme. Kaikki sujui hienosti ja tunnelma pysyi katossa loppuun asti joukkueemme tuulettaessa voittoa kahden välivuoden jälkeen. Joukkueen kunniakierros Daruden säestämänä toi monelle kylmiä väreitä. Jo tätä ennen Tampereen perinteisessä halliseuraottelussa nähtiin seuraltamme pirteitä otteita, kun sijoituimme kisassa pitkästä aikaa toiseksi Tampereen Pyrinnön jälkeen. Illan kruunasi komea sukkulaviestin voitto.

Kun kilpailukausi pääsi kesällä käynnistymään, nuorisomme jatkoi siitä mihin hallikaudella jäi. Seuracupin superfinaaliin lähdimme piirikilpailun toisiksi parhailla pisteillä, mutta valitettavasti jouduimme taipumaan sairastelujen takia varamiehisellä joukkueella neljänneksi, tasapistein kolmanneksi sijoittuneen Tempereen Pyrinnön kanssa. Nuoriso-osaston varsinainen paukku nähtiin syyskuussa Eläintarhan urheilukentän pimenevässä illassa. Mustakeltaiset ottivat neljän suuren seuraottelussa komean voiton, jonka merkitystä korostaa se tosiseikka, että edellisen kerran olemme lähteneet Helsingin seuraottelusta voittajina 16 vuotta sitten. Bussissa oli ilo ylimmillään. Sellainen kutina tässä vahvasti on, että nuorisourheilussamme tapahtuu positiivisia asioita. Nuorisotoimintakilpailussa seuramme oli tänä vuonna kolmas.

Omissa Kalevan Kisoissamme urheilijamme ottivat kaiken irti kotikisojen huumasta ja urheilivat upeasti. Joukkueemme saavutti kuusi mitalia, seitsemän pistesijaa ja paljon kauden parhaita tuloksia sekä ennätyksiä. Kisojen pistevertailussa olimme kolmansia ylivoimaisen Jyväskylän ja HKV:n jälkeen. Ennen kaikkea minuun teki vaikutuksen, miten upealla hengellä ja toisia tukemalla koko joukkue puhalsi yhteen hiileen. Oltiin oikeasti joukkue. Mustakeltaisia. Joukkueen tunnelmaan on mahdollista päästä vielä mukaan @tuulyleisurheilu Instagram-tilille tallennetuissa story-pätkissä. Kesäkauden kaikkien SM-kisojen pisteet yhteen laskevassa Kalevan Malja-kilpailussa olimme tänä vuonna viidensiä ja hieman laajemmin toimintaa mittaavassa seuraliigassa kolmansia. Molemmilla mittareilla pärjäsimme tänä vuonna paremmin kuin viime vuonna.

Jos oli vuoden aikana urheilurintamalla positiivista virettä, sitä samaa on todella sanottava kilpailu- ja tapahtumajärjestelyistämme. Vaikka vielä toukokuun puolivälissä koko yleisurheilukesä näytti epävarmalta, niin vain järjestimme aivan täysipainoisen turkulaisen yleisurheilukesän. Käytännössä mitään merkittävää tapahtumaa ei peruttu ja kesä sisälsi elokuun Superviikon lisäksi seitsemän Tilastopajacupin osakilpailua, Paavo Nurmi Marathonin ja Ruissalojuoksut. Huhtikuulta siirretty Aurajoen yöjuoksukin juostiin kaksipäiväiseksi tehdyn Marathonin perjantai-illassa. Kaikissa kisoissa huomiotiin tarkasti terveysviranomaisten ohjeita ja kokonaisuus oli onnistunut. Tiettävästi yksikään Korona-tartuntaa ei saanut alkuaan järjestämistämme tapahtumista, vaikka niihin osallistui kesän aikana tuhansia ihmisiä.

On kyse tapahtumajärjestämisestä tai valmennustoiminnasta, kaiken edellytys on mittava vapaaehtoisten tekijöiden joukko. Ihaillen ja hämmästellen olen saanut seurata, miten valmentajat, kenttätoimitsijat ja muut vapaaehtoiset ovat laittaneet itsensä likoon vuoden aikana. Valmentajat saattelivat urheilijat itseään säästämättä vaikean kevään yli, vaikka harjoituksiin ei saanut kokoontua ja harjoituspaikatkin olivat kiinni. Kilpailuissa valtava joukko vapaaehtoisia tuli apuun nyt kun teitä eniten tarvittiin.

Elämme vieläkin haastavia aikoja. Tällä hetkellä ensisijainen talven harjoittelupaikkamme, Kupittaan urheiluhalli, on kiinni muilta kuin huippu-urheilijoilta, ja tulevan hallikauden kohtalo on hämärän peitossa. Tästä huolimatta, katsomme tulevaisuuteen positiivisin mielin. Lasten ja nuorten valmennusryhmät ovat näyttäneet koko syksyn ja alkutalven esimerkkiä siitä, miten ulkotiloja hyödyntämällä on mahdollistaa järjestää tehokkaita ja kehittäviä yleisurheiluharjoituksia turvallisesti. Olen varma, että kun urheilijat seuraavan kerran pääsevät asettamaan numerolapun rintaan, moni hämmästyy, miten kehittävää ulkoharjoittelu onkaan ollut. Vaikka lajien suorituspaikoilla on päästy olemaan normaalia vähemmän, on esimerkiksi juoksua ja monipuolisia ponnistuksia tullut monille enemmän mitä sisätiloissa olisi tullut. Tästä meillä on hyvät kokemukset viime keväältä.

On aika kiittää mustakeltaisia vuodesta 2020. Rauhoitutaan kaikki hyvillä mielin hetkeksi joulun viettoon ja otetaan vastaan mitä vuodella 2021 on meille tarjottavana.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.

Antti Leskinen, Yleisurheilutoimenjohtaja, Turun Urheiluliitto